*

LanaKortie Politiikan sivuja

Vapaakauppa

Kansainvälisen kasvikaupan uudet uhrit

Olen usein puhunut kansainvälisen kasvi- ja kasvimateriaalikaupan aiheuttamista riskeistä Suomen metsätaloudelle (esimerkiksi tässä esityksessä). Toistaiseksi toteutuneet tuhot ovat onneksi jääneet vähäisiksi, mutta metsäsektorin suuri merkitys maamme taloudelle yhdistettynä sen perustana olevien puulajien vähäisyyteen tekee kansainvälisen kasvi- ja kasvimateriaalikaupan riskeistä erityisen suuret juuri Suomelle.

Suomi laillistaa ihmiskaupan!

Parkkeerasin pakuni torin laitaan. Tori oli täynnä ihmisiä, jotka joivat ja polttelivat kuka mitäkin. Joukko oli multikulti kertaa kaksi. Torin täytti kansainvälinen väritys ja useat kielet. Avasin ikkunan, jonka takana oli useita hymyileviä kasvoja. Torin meteli soljui sisään pidättämättä.

Kuukauden päästä äänestetään kiistellystä vapaakauppasopimuksesta

Euroopan unionin ja Kanadan johtajat kokoontuivat viime lokakuussa allekirjoittamaan vuodesta 2009 lähtien neuvotellun laaja-alaisen talous- ja kauppasopimus CETA:n (Comprehensive Trade and Economic Agreement). Brysselissä tuolloin järjestettyyn juhlalliseen allekirjoitustilaisuuteen osallistuivat EU:n puolelta silloisen puheenjohtajamaan Slovakian pääministeri Robert Fico, Eurooppa-neuvoston kiihkeänä miehenä pidetty puolalainen puheenjohtaja Donald Tusk sekä EU:n komission

Miksi ihmisten vapaan liikkumisen poisto Brexitissä on ongelma EU:lle?

 Theresa May teki selväksi, että Britannia jättää EU:n sisämarkkinat, koska se haluaa rajoittaa EU-maiden kansalaisten maahanmuuttoa Britanniaan. Kuitenkin samaan hengenvetoon Britannia ilmoittaa haluavansa jatkaa vapaakauppasopimusta EU-maiden kanssa.

Trumpin voitto parasta mitä maailmantaloudelle on tapahtunut pitkään aikaan

Trumpin voitto on verrattavissa keisarin uusiin vaattteisiin, jossa lapsi töräytti ilmoille sen minkä kaikki sisimmässään näkivät.

Käytännössä kaikki taloustieteilijät ja poliitikot ovat yksimielisesti toitottaneet vapaakaupan siunauksellisuutta. Kun kaikki ovat samaa mieltä, syntyy illuusio että tämä yleinen mielipide on totta ja oikea.

Se on yhtä oikein kuin yleinen mielipide kovan markan politiikasta1980 luvun lopussa tai vuoden 2008 pörssiromahdus, joka yllätti kaikki "talousviisaat".

Protektionismi-Vapaakauppa?

Protektionismi tarkoittaa kotimaisten tuottajien suojelemista torjumalla ulkopuolista kilpailua esimerkiksi suojatullein. Hyötynä on omavaraisuuden paraneminen ja tietenkin työpaikkojen säilyminen, mutta haitaksi sanotaan, että terveen kilpailun puuttuminen heikentää tuotavuutta.

Vapaakaupan perinteinen perustelu on, että jokainen maa pärjää paremmin, jos tekee vain niitä tuotteita, joita maassa kannattaa tehdä, ja tuo muut tuotteet ulkomailta.

Absoluuttinen köyhyys on mahdollista poistaa maailmasta

Kehitysavun alkuperäinen toteutustapa oli viedä konteittain lenkkareita kengättömille Afrikkaan, sillä seurauksella että suutareilta meni leipä suusta satojen kilometrien säteeltä - Länsimaat näkivät kehitysavun vienninedistämisenä, samalla kuin lahjoittajille tuli hyvä mieli.

Vapaakauppa köyhdyttää Suomea ?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri hehkuttaa vapaakaupan puolesta. Hänen mukaansa Suomi vain hyötyisi vapaakaupasta. Totta onkin, että kaupan avautumisella on ollut merkittävä vaikutus Suomen elintason nousuun vanhassa maailmassa. Sitä sietääkin hieman miettiä, että onko tilanne samankaltainen uudessa maailmassa ?

Vapaakauppa hyödyttää enemmän pieniä kansakuntia kuin suuria valtioita. Siksipä Yhdysvaltojen uusi presidentti on ottanut kriittisen kannan vapaakauppaan. Olisiko TTIP-sopimuksen syntymättömyydestä Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä ? 

Cetasta, vapaakauppasopimuksista ja veronkierrosta

 

On kulunut kahdeksan vuotta EU:lta ja Kanadalta päästä pisteeseen, jossa alueet ovat likellä päätyä yhteismarkkina-alueeksi –  alueeksi, joiden välillä pääoma voi liikkua vapaasti ilman että sitä verotettaisiin (tästä seuraa kysymys: millä ne verot korvataan?), kirjoittaa Oscar Rickett.

Vapaakaupan ansa

Tänään kuuntelin radiosta ohjelmaa vapaakaupan välttämättömyydestä ja ihanuudesta, kuinka kaupankäynnillä on suomalalainen hyvinvointi rakennettu. Sotien jälkeen on monenlaisia kauppasopimuksia tehty. Suomi allekirjoitti vuonna 1950 GATT-sopimuksen,1961 Suomesta tuli EFTAN ulkojäsen, EEC-sopimuksen Suomi allekirjoitettiin vuonna 1973 ja sen jälkeen KEVSOS-sopimus ja viimeisenä EU-jäsenyys.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä