*

LanaKortie Politiikan sivuja

Kaikki blogit puheenaiheesta EU-puolustuspolitiikka

EU-puolustuksen ensimmäinen koetinkivi on varmistaa sotavoimasiirrot Euroopassa

Army tests sending tanks through Channel Tunnel in case of Eastern Europe crisis” oli uutisotsikko The Telegraph -lehden nettisivuilla tammikuussa 2017 (The Telegraph 18.1.2017).

Vapaasti suomennettuna: “Armeija testaa lähettää panssarivaunuja Kanaalin tunnelin kautta Itä-Euroopassa puhkeavan kriisin varalta”.

Itä-Euroopan kriisillä lehti tarkoittaa Venäjän hyökkäystä Itä-Euroopassa oleviin Nato-maihin.

Eurooppalainen turvallisuusajattelu - jatkuu Uralille

Tunnetusti Eurooppa ulottuu aina Ranskan Bretagnen niemimaalta kauas Venäjän sisämaahan – Uralille asti. EU ei ole Eurooppa, EU on osa Eurooppaa, sen ilmansuunnallisesti meistä katsottuna sen läntinen osa. Euroopan itäinen osa on ilman EU' ta ja Natoa – edustaen liki puolta Euroopan kokonaispinta-alasta ja asukasluvultaan noin 30 prosenttia.

 

Presidentinvaaliehdokas Sauli Niinistö Suomen jäsenyydestä Natossa: ”EI!”

Sauli Niinistö ilmoitti tänään pyrkivänsä presidentinvaaliehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta. Tästä lähtien häntä käsitellään kuten mitä tahansa vaaliehdokasta eikä istuvana tasavallan presidenttinä.

Presidenttiehdokas Niinistön ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan ja kannanottojen uskottavuutta on helpompi arvioida muihin ehdokkaisiin nähden, koska hän on nyt ehdokkaana jo kolmatta kertaa. Niinistöllä on pian takanaan myös kuusi virkavuotta tasavallan presidenttinä, joten tiedämme myös, miten hän on virassaan toiminut.

Viikon turvallisuuspoliittinen kysymys

Kysymys kuuluu, olisiko Suomi EU-maiden ja Naton rintamassa tukemassa Baltiaa sotilaallisesti, jos tilanne siellä kärjistyy ja syöksytään ojasta allikkoon?

Tieto lisää tuskaa:

Suomi on ratifioinut Euroopan Unionin Lissabonin sopimuksen turvalausekkeen, solminut puolustusyhteistyösopimuksen mm. Ison-Britannian kanssa ja isäntämaasopimuksen Naton kanssa.

Selkeyttä ja vakautta Suomen linjaan

Vain pieni vähemmistö suomalaisista tukee Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon. Kun suoralla Nato-jäsenyydellä ei ole kannatusta, liittoutumiseen pyritään Euroopan unionin kautta.

Liittoutumisen ajatus oli esillä jo unioniin liityttäessä. Silloin käyty keskustelu on palautunut elävänä mieleeni, kun olen kirjoittanut uutta näytelmääni ”Manu ja minä”.

EU:n yhteinen puolustus etenee

Euroopan unionin yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka nytkähti konkreettisesti eteenpäin viime vuoden lopulla, kun EU:n korkein elin Eurooppa-neuvosto antoi siunauksensa komission ehdottamalle Euroopan puolustustoimintasuunnitelmalle. Suunnitelman hankkeet täydentävät sotilasliitto Naton roolia Euroopassa. Tarkoitus ei ole luoda päällekkäisyyksiä, vaan järkeistää EU:n jäsenmaiden puolustustarvikeinvestointeja- ja käyttöä.

EU-puolustusyhteistyön tiivistäminen edellyttää muutoksia myös Venäjä-suhteisiin

Venäjän Krimin niemimaan valloitus ja sotatoimet Itä-Ukrainassa saivat viimeinkin eurooppalaiset ajattelemaan omaa puolustusta ja turvallisuuttaan. Yhdysvallat on vaatinut jo pitkän aikaa Eurooppaa ottamaan suuremman vastuun omasta turvallisuudestaan ja puolustuksestaan.

Yhdysvaltain vaatimaton tavoite olisi, että Euroopan Nato-maat käyttäisivät puolustusbudjetteihinsa 2 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2024 mennessä. Asia on ollut lukuisia kertoja esillä jo ennen Venäjän Krimin niemimaan valloitusta.

EU:n puolustusrahasto on hyvä idea - Suomella ei ole yksin varaa satelliitteihin

Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen kävi markkinoimassa ideaa EU:n yhteisestä puolustusrahastosta. Rahasto on hyvä idea, etenkin satelliitit tarjoaisivat kapasiteettia josta Suomi on riippuvainen jo nyt ja joita Suomella ei ole varaa yksin hankkia. Kansainvälinen yhteistyö on tällä sektorilla ainoa vaihtoehto. Avaruuden sotilaallinen käyttö ei ole pienellekään maalle scifiä vaan elinehto.

T. Soinin ja J. Niinistön USA-sooloilusta

Utsjoki 23.8.2016

Presidentille, hallitukselle ja eduskunnalle

Viestimissä on jo useaan otteeseen uutisoitu sekä ulkoministerin että puolustusministerin
tekemistä esityksistä solmia Suomen ja USA:n välille jonkinmoinen puolustusyhteistyösopimus.

Suomi on ilman EU:n sotilaallista turvatakuuta

Näin on mikäli uskotaan europarlamentaarikko Henna Virkkusen sanaan. Pariisin terrori-iskujen jälkeen Ranska aktivoi ensimmäistä kertaa Euroopan unionin turvatakuut, pyysi muita jäsenmaita tuekseen ja myös sai kaikilta yksimielisen tuen. Myös Suomi vastasi myöntävästi mutta samalla esiin nousivat oman lainsäädäntömme puutteet. Apua Suomella ei silloin ollut luvassa, eikä ole nytkään.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä