LanaKortie Politiikan sivuja

Suomi-Venäjä historiasta

Tässä palautetaan historian katselmukseen


sekä tsaarillisen venäjän että kommunistisen venäjän suomelle tarjoamiin hyötyihin.


Paasikiven-Kekkosen linjana tunnettu puolueettomuus ja sotilaallinen liittoutumattomuus oli valtiollisen itsenäisyytemme Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kulmakivi.


Geopoliittinen asemamme suuren valtion, Venäjän luoteisena naapurina tuli aina muistaa.

Pahimpana pidettiin tilannetta, jossa suomesta tulisi suurvaltojen taistelukenttä.


Jopa Suurpankkiirin Rothchildin mukaan: Geopolitiikka vaarallisinta sitten toisen maailmansodan.


Eero Taivalsaari kertoo kirjassa Unohdettu viisaus: ”Suomen geopoliittinen asema idän ja lännen kulttuuripiirien puskurialueena on halki vuosisatojen merkinnyt joutumista sotatoimien kohteeksi. Keskiaika leimaa miltei pysyvä sotatila.


Suomalaisten ”ryssäpelkoa” on kautta aikojen käytetty polttoaineena monenlaiseen ulko- ja sisäpoliittiseen kähmintään. Ja käytetään yhä - kansankunnan historian vaiheita tuntematta, tai niistä välittämättä.


Suurina kuolonvuosina 1696-97, joihin sisältyvät vielä katovuodet, rutot ja kolerat, menehtyi noin kolmannes maamme puolimiljoonaisesta asujaimistosta. Tuhojen muisto on elänyt sukupolvesta toiseen. Sen sijaan ei suomalaisille ole hahmottanut historiamme vaiheista se tosiasia, että


PARIA POIKKEUSTA LUKUUN OTTAMATTA


RUOTSI OLI VENÄJÄÄ VASTAAN KÄYDYISSÄ SODISSA HYÖKKÄÄJÄ”


Ruotsin maaperälle taistelut eivät ulottuneet, kun taas


SUOMI OLI TAPPOTANNER SUKUPOLVESTA TOISEEN.


Ruotsin vallan alaisena Suomi on ollut kahdeksan vuosisataa perin pohjin riistetty maa.


Pitkät ja raskaat sodat, jatkuvat sotaväenotot, armoton verotus, sekä ylimystön kansaa halveksiva hallintotapa..
Ollessaan Ruotsin maakunta suomalaisten oli JATKUVASTI VUODATETTAVA VERTA sen käymissä pitkissä ja lukuisissa ja sodissa.


Joten jo tultaessa 1700-luvun lopulle alkoi suomalaisen yläluokan keskuudessa esiintyä voimistuvia näkemyksiä, että maamme asema entisen suurvallan Ruotsin alaisuudessa ja suurvallan Venäjän kyljessä kaipaa korjausta.


Ensimmäisen kerran Sprengtporten toi esille ajatuksen jonkin asteen itsenäisestä Suomesta Venäjän suojeluksessa. Näille ajatuksille löytyi kaikupohja Suomen aatelistossa ja upseeriston nuorimmissa jäsenissä.
Keisarinnan hovissa Sprengportenin ajatus Venäjästä riippuvaisen rajavaltion perustamisesta otettiin mielihyvällä vastaan`( Lähde Eero Taivalsaari)


MILLAISTA OLI AUTONOMIAN AIKA?


Autonomian aika merkitsi ensimmäisen kerran Suomelle pitkää, toistasataa vuotta kestänyttä Rauhan aikakautta, Sivistyneisyyden ja Talouden kohottamisen aika.


Kertoo Keijo Korhonen kirjassa Itsenäisyyden lyhyt historia kertoo autonomian ajoista, että:


`Suomen väkiluku ylitti Vanhan Suomen palauttamisen jälkeen v. 1812 ensimmäisen kerran miljoonan ja Sata vuotta myöhemmin väkiluku oli jo kolme miljoonaa.


Venäjän vallan alkuvuosikymmenien yksinvaltainen, virkavaltainen hallinto loi yhtä


KAIKKI POHJAN ENNEN NÄKEMÄTTÖMÄLLE SATA VUOTTA KESTÄNEELLE KEHITYKSELLE SUOMESSA


Perinteellis- agraarinen maa 1870- luvulta lähtien alkoi teollistua.


Ja 1800- ja 1900- lukujen vaihteeseen päästyä Suomi oli jo KEHITTYVÄ PUOLITEOLLISTUNUT MAA.


Mikä vielä tärkeämpää Suomen yhteiskunnallinen ja henkinen ja tilanne muuttui 1800- luvulla vallankumouksellisesti.  Yläluokan hallitsemasta ”byrokraattisesta Suomesta” alkoi kehittyä oman identiteettinsä, itseytensä tunteva kansankunta, jossa uudet nousevat yhteiskuntaluokat, uudet aatteet ja uudet ihanteet vaativat sanasijaa.

Kuten Lönnrot tahollaan, myös Snellmankin halusi opettaa lukijoille käytännön taitoja.


Lehdissä kirjoitettiin maanomistuksesta, maataloudesta, metsänhoidosta, TEOLLISUUDEN KEHITTÄMISESTÄ, elinkeinovapaudesta, kansankoulujen perustamisesta`(nyt niitä ajetaan alas)

Lisäksi kaikkien suomalaisten kouluttaminen otettiin koko maan kattavassa kansankouluverkostossa. 

Yhtä tärkeää kuin suomen kielen voittama tasavertainen asema ruotsin kielen rinnalla oli


UUDEN SUOMENKIELISEN SIVISTYNEISTÖN ESIIN MARSSI


1860-luvulta lähtien maalaiskodeista lähteneiden rahvaanlapsien ei tarvinnut enää vaihtaa kieltä päästäkseen mukaan säätykiertoon.


Ensi kertaa Suomen historiassa saattoi lahjakkaasta oman kielensä säilyttävästä nuoresta tulla johtavan KOULUTETUN ELIITIN jäsen-, suomenkielinen pappi, virkamies, OPETTAJA, TUOMARI, LÄÄKÄRI.


Yhä enemmän Suomenkieliset oppikoulut tuottivat aitoa alkuperäistä suomenkielistä sivistyneistöä.
Ainakin yhtä tärkeää kuin yliopistoon johtavien suomenkielisten oppikoulujen perustaminen oli edistykselliseksi tavoitteeksi

KANSANSIVISTYKSEN MAHTAVA NOUSU.
Päästyään kipuamaan herrojen säätyyn, kuten heidän vanhempansa ylpeinä ajattelivat,

MAALAISYLIOPPILAAT ALOITTIVAT OPINTONSA KEISARILLISESSA ALEKSANTERIN YLIOPISTOSSA HELSINGISSÄ`                                    (Lähde Keijo Korhonen)


Hyvinvointivaltioon liittyen Ari Ojapelto kirjoittaa: ”Kannattaa muistaa että
SUOMEN HYVINVOINTIVALTION etuudet ja oikeudet ovat syntyneet ns.


”Forssan kokouksen” eli vuoden 1903 sosiaalidemokraattien puoluekokouksen pohjalta.
Kaikki nykyisin itsestään selvät hyvinvointivaltion tavoitteet ja kansalaisoikeudet ovat toteutuneet Forssan kokouksen suuntaviivojen mukaisesti.
Olimme tuolloin vielä Venäjän vallan alla emmekä edes itsenäinen valtio” Lisäksi suomen oma raha,


SUOMEN MARKKA ON SAATU VENÄJÄN VALLAN ALAISENA OLLEELLE AUTONOMISELLE SUOMELLE V. 1865,
Snellmanin toiminnan tuloksena.


Nousun alkamisen kehitysmaasta hyvinvointiyhteiskunnaksi Suomelle teki mahdolliseksi sekä autonominen asema Venäjän yhteydessä että 1860-luvulla saatu oma rahaa.


Oma Raha tarkoitti mahdollisuutta Oman Kansantalouden Rakentamiseen.


Eero Taivalsaari, Snellmanista:  Kun Aleksanteri II tuli Suomen suurruhtinaaksi v. 1855, monia uudistuksia luvattiin panna toimeen ja Snellmanin ajatukset kohosivat arvoonsa.


V. 1863 Keisari vieraili Suomessa juuri ennen valtiopäivien kokoontumista. Snellman tapasi Aleksanteri II:n Parolassa ja esitti allekirjoitettavaksi, hallinnollisen reskriptin, jolla
Suomen kieli 20 vuoden kuluessa korotetaan viralliseksi kieliksi ruotsin rinnalle.


Mistä kaikesta saamme J.V. Snellmania kiittää? edellä esitetyn saavutuksen lisäksi mainitaan vielä  
kansankoululaitos, oma raha, rautatie sekä kansallinen sotalaitos.


Niin kuin huomaa Suomi on saanut paljon hyötyä Venäjästä


Venäjä on osannut huolehtia suomesta, eikä vain autonomian aikana, vaan myös suomen itsenäisyyden aikana.

Paasikivi todisteli monin historiasta ottamiinsa esimerkein, että Neuvostoliiton samoin, kuin keisarillisen


VENÄJÄN AINOAT PYSYVÄT INTRESSIT SUOMEN SUUNNALLA OLIVAT TURVALLISUUSPOLIITTISET


Ottamalla nämä Venäjän oikeutetut, legitiimit intressit omassa toiminnassa huomioon, Paasikiven mukaan Suomen oli mahdollista sekä pysyä suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella ja


TURVATA OMAA ITSENÄISYYTENSÄ


että saada Neuvostoliiton kanssa aikaan naapurisuhteet, jotka kumpikin osapuoli voisi kokea omalta kannaltaan ei ainoastaan siedettäväksi, vaan

SUORASTAAN EDULLISIKSI.


Ja juuri niin on käynytkin käytännössä. Siis käyttämällä Paasikiven että Kekkosen linjauksia, siis hyviä, ystävällisiä suhteita, venäjän kanssa, olemme päässeet saavuttamaan kaikkia edellä mainittuja käytännössä.

Suomi on siis säästynyt sodista sekä autonomian aikana että Kekkosen ja Paasikiven linjausten mukaisten itsenäisyyden ja puolueettomuuden aikana.

Myös talvisota olisi voitu väittää,

jos suomen hallitus olisi suostunut tulla neuvottelemaan Venäjän kanssa.


Suomi ei kuitenkaan suostunut Stalinin vaihtokauppaan, miksi? - Kuulin väitteitä, että suomen
HALLITUS OLI KORRUPTOITUNUT saksalaisilla, sen takia ei suostunut, sillä Saksa ei halunnut suomelle itsenäisyyttä, vaan halusi


SUOMEA OSAKSI NATSI-SAKSAA, lisäksi
SAKSA HALUSI SOTILAITA VENÄJÄN VALLOITTAMISEKSI JA SAIKIN NIITÄ SUOMALAISISTA


miksi saksa ei olisi halunnut korruptoida suomen hallitusta silloin...

Miksi suomi ei suostunut Stalinin vaihtokauppaan? korruptioko ks liite.


SOTIEN JÄLKEEN ALKOI TAAS VOIMAKAS KEHITYS


Silloin koko suomen raskas perusteollisuus luotiin sotakorvausten paineessa ja valtion rahoilla.


Maatilojen lukumäärä 1950-luvun tultaessa saavutti huippunsa eli n. 360 000 tilan määrän. 1950-luvun loppuun menneessä ruoan omavaraisuus oli saavutettu ja tästä eteenpäin ongelmana on ollut ylituotanto.

Sen markkinointiin antoi suurta apua Neuvostoliiton kanssa käyty bilateraalinen kauppa, joka oli erittäin hyödyllinen Suomelle: Suomi toi pääasiassa raaka-aineita kuten öljyä ja vei ruokaa ja pitkälle jalostettua teollisuustuotteita.

Tämä voimakkaasti auttoi Suomen nousun sodan hävittäjä valtiosta noin 25 vuodessa maailman 10 rikkaimman maan joukkoon. (Lähde Urho Kittilä  ”Itsenäisyydestä on kysymys”])


MUTTA EU:N AIKANA suomelle kävikin juuri päinvastoin: suomen talous on romahtanut; valtaosa teollisuudesta on myyty ulkomaille, halpa palkkatason maihin, myös maatalous on ajettu alas.

Lisäksi EU:n aikana valtion yrityksiä on myyty yksityisille ja näin ollen niiden tuotto ei kerry yhteiseen pottiin -> elättämään hyvinvointivaltiota, vaan menee yksityisten taskuihin.


Ari Ojapelto kirjoittaa: ” Pörssiyhtiöidemme omistus on 70 prosenttisesti siirtynyt AMERIKKALAISILLE sijoittajille. Näitä uusia omistajia ei kiinnosta vähäkään suomalaisen hyvinvointivaltion ylläpitäminen.

Suomella elää aika pitkälle ulkomaalaisten lainarahoilla, jota se ei kykene nykykehityksellä ilman teollisuutta, maataloutta ja valtion yrityksiä maksamaan pois. Mikä suomen ulosottoko on seuraava?


Mutta itsenäisestä Suomesta sodan jälkeisenä aikana verraten primitiivisestä ja yksipuolisesta taloudesta on kehittynyt moderni, teollistunut ja lisäksi palvelukeinoltaan nopeasti kehittyvä maa.

Suomella on ollut myös Euroopan Japanin maine.

Kekkonen oivalsi että Suomen
ITSENÄISYYDEN PERUSTA ON HYVIN HOIDETUISSA SUHTEISSAMME ITÄISEEN NAAPURIIMME.


Ja juuri näin on ollutkin, käytäntö itse on vahvistanut Kekkosen ja Paasikiven linjausten onnistuneisuutta
Hyvien suhteiden venäjän kanssa kautta
Kekkosen ja Paasikiven linjausten kautta,
suomi on päässyt menestymään.

 

 

1]  MIKSI SUOMI EI SUOSTUNUT STALININ VAIHTOKAUPPAAN, korruptiota?

 

2]  Eero Taivalsaari ”Unohdettu viisaus” v. 2010 ISBN 978-952-67391-0-6  VS-Kustannus

 

3]  Ari Ojapelto ”Ahneuden aika” Espoo 2006 Kustantaja VS-Kustannus ISBN 952-92-0605-4

4] ”Itsenäisyydestä on kysymys” Vaiettu totuus EU:n perustuslaista v. 2007 ISBN 952-91-8256-2   Toim. Ilkka Hakalehto ja Antti Pesonen

5] Ilkka Hakalehto ja Veli Karhu 1994 ”Epäluottamuslause hallituksen EU-politiikalle” Raportti Suomen EU-jäsenyyden kohtalokkaista seurauksista  ISBN 952-90-5752-0

6] Keijo Korhonen ”Itsenäisyyden lyhyt historia” ja Eu-Suomen koko kuva ISBN 978-952-92-1736-6 Kustantaja VS-Kustannus v. 2007

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat